Koulupojan päiväkirjat osat 1-8

Aleksanteri Ahola-Valo (1900–1997) oli suomalainen kuvataiteilija, graafikko, kirjailija ja ajattelija, jonka elämä ja työ heijastavat 1900-luvun suuria yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia. Hän syntyi Impilahdella ja vietti lapsuutensa Inkerinmaalla Vyiritsan huvilayhdyskunnassa, jossa hän aloitti päiväkirjan kirjoittamisen seitsemänvuotiaana vuonna 1907. Ahola-Valo oli varhaiskypsä ja monilahjakas lapsi, joka perusti kahdeksanvuotiaana koulun varattomille lapsille ja toimi siellä muun muassa piirustuksen ja valistustuntien opettajana.

Ahola-Valon elämä oli monivaiheinen: hän työskenteli Pietarissa muun muassa nuohoojana, elokuvakoneenkäyttäjänä ja raitiovaununkuljettajana. Venäjän sisällissodassa hän toimi Puna-armeijan 6. divisioonan valistusupseerina. Myöhemmin hän osallistui elokuvan Panssarilaiva Potemkin tuotantoon vuonna 1925 ja suunnitteli ”Ihmiskunnan väkivallan temppelin” Minskissä vuonna 1930. Ahola-Valo kehitti myös oman elämänfilosofiansa, ”AE-evohomologian”, ja kutsui itseään ”terveen elämän arkkitehdiksi” ja ”hyvyyden palvelijaksi”.

Koulupojan päiväkirja -sarja

Ahola-Valon lapsena kirjoittamat päiväkirjat on julkaistu Koulupojan päiväkirja -sarjana, joka kattaa vuodet 1907–1915. Sarja on ainutlaatuinen dokumentti lapsen näkökulmasta tsaarin ajan Venäjän yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja lasten omatoimiseen koulutoimintaan. Päiväkirjat kuvaavat yksityiskohtaisesti ja eloisasti varhaiskypsän, monilahjakkaan, päämäärätietoisen, systemaattisen, sosiaalisen ja empaattisen lapsen ja nuoren kehityksen lapsuuden ja varhaisnuoruuden eri vaiheita.

Sarjan viidennessä osassa, joka sijoittuu vuoteen 1912, Ali-poika elää lapsuuttaan tsaari Nikolai II:n ajan kuohuvalla Venäjällä.Vuotta leimaavat maailmaa vavahduttaneen Titanic-onnettomuuden lisäksi kasvavat yhteiskunnalliset jännitteet.Ali käyttää tarkkaa havaintokykyään ja muistiaan kamppailussa ystäviään uhkaavia voimia vastaan.

Koulupojan päiväkirjat ovat saaneet huomattavaa arvostusta ja niistä on tehty myös koko illan elokuva Valo (2005), jonka on ohjannut Kaija Juurikkala.Sarja on ylistyslaulu ihmisrakkaudelle, kasvatuksen voimalle ja ajattomalle tarinankerronnan tehtävälle.